kovan onnen takki

Olen ollut viimesen viikon enemmän ja/tai vähemmän kipeenä. Tänään aamulla mittasin huimat ennätyslukemat 37,3, mutta ajattelin että ei kai se haittaa jos vähän ulkona käy pyörähtämässä. Päätin että kävelen ainoastaan siellä, missä aurinko paistaa, mutta huomasin onnistuneen alun jälkeen, että se on kaupungissa täysin mahdotonta.

Tää takki on varsinainen kovan onnen takki. Sen saamisyritykset tänne Pietariin sai jo melkein surkuhupaisia piirteitä ja siinä matkan varrella huomasin että sitä olis saanut puoleen hintaan H&M:n nettikaupasta ja että niitä myytiinkin myös täällä kaupoissa. Ainakin oli suuret odotukset, mutta nyt suhtaudun siihen vaan "ihan kiva" -takkina. Tollasen ruljanssin jälkeen pitäis kai hihkua onnesta joka kerta kun sen lykkää ylleen. Kiittämätön paskiainen (takki, en minä).

Sisäpihat. Niistä tykkään eniten Pietarin keskustassa. Harvoin täällä pääsee pakoon autojen ääntä ja muita ihmisiä niin hyvin kuin livahtamalla jostain porttikongista sisään. Melkein täysi hiljaisuus ja täysin uudet näkymät eikä ikinä tiedä mihin päätyy ja mistä tupsahtaa ulos.

Translation: Went for a Sunday walk today, it was sunny yet crispy, a couple of minus degrees. I've been ill for a almost a week now, so this cheered up my day!